KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI 13.01.2010
NÄKÖKULMIA
Menneellä viikolla pitäjämme rajalla kantatiellä, Kauhajoki-kyltin alla oli puhutteleva lisäkyltti: ei lapsiperheille. Kauan se ei siellä seisonut, kun tieto ”imagomainoksesta” kiirii kaupungintalolle.
Saman päivän lehdet kertovat että Kauhajoki kuuluu Suomen ankarimmin verottavien kuntien joukkoon. Keskivertoperhe maksaa meillä veroa noin 2 000 euroa enemmän veroa kuin esim. naapurikaupungissa Kurikassa ja noin tuhat euroa enemmän kuin Kauhajoen vertaisessa Lapuan kaupungissa.
Edelleen saman päivän maakuntalehdet kirjoittavat lähes sivun levyisin otsikoin: Kauhajoen kyliltä sodanjulistus. Lisäksi lehtien yleisönosastokirjoitukset pullistelevat sodanjulistukseen liittyvästä aiheesta, kyläkoulujen sulkemisesta.
Sattuma ei varmasti ole sekään, että myös televisio ja maamme valtalehdet, Hesaria myöten, ovat tarttuneet aiheeseen.
Kauhajoen ”mainos” on purrut. Mutta jälleen kerran hyvin kyseenalaisella tavalla! Jotakin on siis mennyt aika tavalla pieleen. Tyylipisteitä ei näistä ”hypyistä” paljon heruisi.
On aika kysyä, miten näin on pääsyt käymään ja miten tästä eteenpäin? On remontin aika, mutta millaisen? Yksityispuolella jonkun jakkara heiluisi tällaisessa tilanteessa ja lujasti.
Kaupungin taloutta ei saada kuntoon vuodessa eikä kahdessa. Poppakonsteja ei ole. Kuntalaisten kukkarolle ei enää kovin paljon voi mennä, veroprosentin kipupiste on saavutettu, tai ainakin se on lähellä.
Alkaa siis melkoinen ”vyön kiristys”, mutta kovin, kovin myöhään. Kurssimuutos olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, muutamalla kyläkoululla ei asiaa ratkaista. Niistä saadut säästöt ovat ”kuin veteen piirretty viiva”. Koulun lakkauttamisen tuomat säästöt on helppo laskea, mutta samalla pitäisi – aivan oikeasti ja vieläpä oikein – laskea myös mitä samainen lakkauttaminen maksaa. Tänään saatu säästö, voi tuoda huomiselle melkoisen lisälaskun, varoittavat lasten ja nuorten parissa työskentelevät alan ammattilaiset. Erityistä tukea tarvitsevien osuus Kauhajoella kasvaa nopeasti.
Kaupungin päättäjät ovat jossakin vaiheessa luvanneet, ettei työttömiä kaupungin toimin tehdä. Kyläkoulujen lakkautusten myötä puhutaan ”niin ja niin -monesta” vapautuvasta henkilöstä. Mitä muuta kuin työttömiä nämä jatkossa ovat? Tästä syystä päättäjien on uskallettava tarttua ja tarkastella tasapuolisesti jokaista virkaa ja tointa tässä kaupungissa. Helppoa se ei ole, saattaa näet liipaista läheltä. Nyt jos koskaan olisi – aina niin parjatulle konsultille töitä – ei tulisi tuttuus lukuun. Lomautukset, joita ymmärrettävästi varotaan, ovat vasta alkusoittoa. Mutta ”kappale” on pantava pyörimään ja pian – vaikka oppilaiden kotiin onkin toisenlaisia viestejä (kyläkouluja kiinni tai opettajien lomautukset) jaettu.
Kyläkoulujen sulkemista vastustava kansanliike kasvaa koko ajan. Nettiadressin on allekirjoittanut pian 1 500 kansalaista. Kylillä toivotaan asian uudelleenkäsittelyä. Neuvotteluvaraa ei enää ole, lakkautukset pannaan voimaan, on virkamiesten kanta valtuuston päätökseen nojaten. Edessä on karmea kevät ja sekava kesä – syksystä puhumattakaan. –ok-
KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI 13.01.2010
Kyläkoulujen puolesta taistellaan
Kokon koululle oli saapuvilla lakkautettujen koulujen huolestuneita vanhempia. Petri Suokkaan (oik.) vieressä istui pulpetissa myös Ilkka Tervonen, joka jatkaisi koulujen elämää elokuusta eteenpäin.
Kokonkylän, Luomankylän ja Äijönkylän koulujen lopettamispäätös, elokuusta lukien, kuohuttaa yhä enemmän erityisesti kyseisten koulupiirien ihmisiä, mutta muitakin kaupunkilaisia.
Kouluasian tiimellyksessä syntyneen Kyläkoulujen puolesta -kansanliikkeen suosio onkin hyvässä nosteessa. Kansanliike on pystyttänyt jopa internet-adressisivun, www.akvy.info, jonne alkuviikkoon mennessä oli kertynyt jo 1200 koulujen lopettamista vastustavaa nimeä. Asia on ajankohtainen koko valtakunnassa, joten allekirjoituksia on saatu melkoisesti muualtakin päin maata.
– Toivomme kansanliikkeen tietysti voimistuvan. Ollaanhan meillä Kauhajoella sulkemassa lähivuosina vuosina vielä neljä muutakin koulua. Taistelumieliala kylillä on nyt kova, eikä periksi aiota antaa näiden lopetettujen koulujenkaan osalta, kansanliikkeen nokkamies Sami Yli-Rahnasto vakuuttaa.
Taistelumielen yksi osoitus oli viime torstaina ja perjantaina vanhempien järjestämä koululakko, jonka aikana valtuuston 28.12. lopettamien koulujen lapset olivat vaihteeksi kotiopetuksessa.
Mielenilmaustaan lasten vanhemmat vahvistivat kansanliikkeen tuella myös torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Pakkasen paukkuessa pihalla talvisodan lukemissa, Kokonkylän koulun sisällä oli lämmin. Sen sijaan liki koko aamuinen palaveri käytiin pimeässä.
– Säästötoimet viedään kai äärimmilleen, kun sähköjäkään ei voi polttaa. Tai sitten tämä on kaupungin provokaatio meitä koulujensa puolesta toimivia vastaan, joku vitsaili pimeässä. -jk-
ILKKA 07.01.2010
Kolmen koulun lakko alkaa
Kauhajoen Kokon, Luomankylän ja äijön koulujen oppilaat jäävät kotiopetukseen tänään ja huomenna.
Lakko on mielenilmaus kaupunginvaltuuston päätökselle lakkauttaa koulut ensi syksynä.
Kyläkoulujen puolesta -kansanliikkeen mukaan yhteistä päätöstä noudatetaan lähes sataprosenttisesti.
Kansanliike kertoo jatkosuunnitelmistaan tänään.
ILTALEHTI 06.01.2010
Kauhajoella vastustetaan kyläkoulujen sulkemisia lakolla
Etelä-Pohjanmaan Kauhajoella vastustetaan kyläkoulujen lakkauttamisia kahden päivän mittaisella koululakolla.
Lakkauttamiset ovat saaneet kolmen koulun oppilaiden vanhemmat suuttumaan. He ovat päättäneet jättää lapsensa kotiopetukseen tämän viikon torstaina ja perjantaina.
Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti uudenvuoden alla lakkauttaa kertaheitolla kolme kyläkoulua. Päätöstä on perusteltu säästösyillä.
Lakkauttamiset koskevat Kokon, Luomankylän ja äijön kouluja, joissa on yhteensä liki sata oppilasta. Koulut sulkevat ovensa näillä näkymin lopullisesti kevään jälkeen.
ILKKA 05.01.2010
Kauhajoella koululakko loppuviikon ajan
Kokon, Luomankylän ja äijön koulujen oppilaat jäävät kotiopetukseen loppiaisen jälkeen kahdeksi päiväksi. Oppilaiden vanhemmat päättivät koululakosta 4.1. pitämässään kokouksessa.
Koululakko järjestetään mielenilmauksena Kauhajoen kaupunginvaltuuston päätökselle sulkea kyseiset koulut syksyyn mennessä.
POHJALAINEN 05.01.2010
Koululaiset lakkoilevat Kauhajoella
Loppuviikosta Kauhajoen Kokon, Luomankylän ja äijön koulut hiljenevät oppilaista. Koululaiset jäävät kotiopetukseen torstaina ja perjantaina.
Yle Pohjanmaan mukaan oppilaiden vanhemmat päättivät loppuviikolla järjestettävästä mielenilmauksesta yhteiskokouksessaan.
Mielenilmaus sai alkunsa Kauhajoen valtuuston päätöksestä lopettaa Kokon, Luomankylän ja äijön koulut ensi syksyyn mennessä.
Kotiopetukseen jättäminen on vanhemmille ja oppilaille vapaaehtoinen. Mielenilmauksen järjestäjät kuitenkin uskovat, että lähes kaikki vanhemmat noudattavat yhteispäätöstä.
ILKKA 04.01.2010
Valtuustoaloite Kauhajoen sivukouluista
Kaupunginvaltuutettu Ilkka Tervonen (Kauhajoen puolesta) on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa hän esittää uutta valtuustokäsittelyä sivukouluista. Valtuusto päätti 28.12. että ensi vuonna suljetaan Kokonkylän, Luomankylän ja äijön ala-asteet. äänestykset olivat tiukkoja.
Tervonen uskoo, että joku lakkautusta kannattanut saattaa muuttaa mielipiteensä. Hän laskee, että valtuusto voisi käsitellä asian uudestaan maaliskuussa, ja koulut voisivat jatkaa toimintaansa kesän jälkeen.
KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI 30.12.2009
Kouluasioista käytiin perusteellinen keskustelu
Kyläkoulujen puolesta on paljon puhuttu ja kirjoitettu, ja toimittu muutenkin. Valtuutettujen kokoontuessa ennen joulua seminaariin oli heitä vastassa suuri joukko kylien asukkaita esittäen mielipiteitään koulujen lopettamista vastaan.
Kaupungin talouden tervehdyttämiseksi tarvittavat säästöt ja toisaalta kyläkoulujen merkitys kylien elämälle nousivat keskeisiksi näkökannoiksi, kun kaupunginvaltuutetut esittivät näkemyksiään koulujen puolesta tai vastaan valtuuston kokouksessa maanantai-iltana. äänestysten jälkeen päätökseksi tuli ryhtyä toteuttamaan työryhmän raporttia, mikä ensi elokuusta merkitsee Kokon, Luomankylän ja äijön koulujen lakkauttamista, ja vuoteen 2015 mennessä kaikkiaan seitsemän koulun lakkauttamista.
äänestyksistä spekuloitiin jo ennakkoon tiukkoja. Arvailuissa oli myös, mitä valtuuston puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk) tekee lupailtuaan aikanaan Luomankylän koulukokouksessa koulujen säilyvän. Hän nousikin nyt ensimmäisenä puhujapönttöön esittäen näkemyksenään, että hän ei kannata työryhmän rakenneohjelmaa perusopetuksen tulevien vuosien suunnitelmaksi. Hän ei siis olisi koulujen lakkauttamisen kannalla.
Kuntien talouden Hautala sanoi olevan tiukka kaikkialla, kun työttömyys lisääntyy, verotulot vähenevät ja taantumaan osui kunta-alan palkkojen nousu, jota on parin vuoden aikana tapahtunut 11,7 prosentin verran.
Raporttia Hautala kuvasi kiireellä tehdyksi, mistä johtuen sen sisältö ja sulattaminen on tuottanut kuntalaisille suuria vaikeuksia. Hänen mielestään oppilaiden vanhempien kanssa olisi pitänyt huomattavasti enemmän käydä keskustelua vaihtoehdoista ja toteuttaa osallistavaa prosessia. Suurta epävarmuutta vanhemmissa on Hautalan mukaan aiheuttanut se, mikä olisi lasten koulu seuraavan lukuvuoden alussa.
Kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipasti totesi esillä olevan ison, kauaskantoisen ratkaisun. Hän korosti, että on ratkaisu mikä tahansa, ei voida joitakin pitää voittajina tai joitakin häviäjinä. Eikä kouluja ilkeyksissään lopeteta. Hän korosti myös, että pelkästään kouluverkkoratkaisulla ei kaupungin taloutta paikata, vaan tarvitaan paljon muuta, ja paljon on jo tehty, jotta talous saataisiin kestävälle pohjalle: on yhdistetty tekninen ja ympäristöosasto, myyty omaisuutta, karsittu ilmoituksia, konsultteja ei ole käytetty, avustuksia on poistettu, virkoja ja toimia ei täytetä ilman perusteellista selvitystä, sijaisia on karsittu ja taksoja ja veroprosenttia korotettu. Työn alla ovat kanslian ja rahatoimiston yhdistäminen sekä vesi- ja viemärilaitoksen yhdistäminen, kiinteistöjen ja metsäpalstojen myynti. On keskusteltu henkilöstömäärän laskemisesta, mutta sitten on palveluja ostettava. Ostopalveluiden suurin myyjä on peruspalveluyhtymä, jota Kuja-Lipastin mukaan on turha syyttää talouden kiristymisestä. – Yhtymä sinänsä ei ole syyllinen, vaan yksinkertaisesti palvelutarpeen kasvu, sanoi kaupunginjohtaja.
Taloustilanteen todettuaan Kuja-Lipasti totesi ainoaksi vaihtoehdokseen esittää kouluverkkotyöryhmän raportin hyväksymistä. – Ratkaisu on tehtävä viimeistään nyt, ja nytkin ollaan jo myöhässä.
KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI 30.12.2009
Kokon, Luomankylän ja äijön koulut lakkautetaan ensi elokuun alusta
Asukkaita eri kylistä oli runsaasti kuuntelemassa kaupunginvaltuutettujen käymää koulukeskustelua.
Niukoin äänestyspäätöksin kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että perusopetuksen järjestäminen lopetetaan ensi elokuun alusta Kokon, Luomankylän ja äijön kouluissa. Kokon osalta lopetuspäätös tuli luvuin 17–15 kolmen äänestäessä tyhjää, Luomankylän osalta äänin 18–15 kahden äänestäessä tyhjää ja äijön osalta 17–16 kahden äänestäessä tyhjää. Lakkautuspäätöksiä edelsi päätös siitä, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkotyöryhmän loppuraportti otetaan toimenpiteiden toteuttamisen perustaksi vuosina 2010–2015. Tämä päätös hyväksyttiin äänin 18–16 yhden äänestäessä tyhjää.
Päätöksiä edelsi 2,5 tuntia kestänyt keskustelu, jota oli seuraamassa runsaasti asukkaita kylistä, joiden koulujen jatkumisesta nyt päätettiin. Kokousyleisö oli luonnollisesti pettynyt koulujen lakkautuksiin, ja valtuutetut saivatkin kuulla spontaaneja mielipiteitä päätöksistä.
Pettyneitä olivat myös monet koulujen säilyttämisen puolesta äänestäneistä valtuutetuista. Ennen toisen ison asiakokonaisuuden, ensi vuoden talousarvion käsittelyä pidetyn tauon aikana uumoiltiin, että nyt alkavat muutosten tuulet eli aletaan tehtailla säästöesityksiä kaikesta, mitä ei ole pakko järjestää.
äänestyksissä keskustan ryhmä äänesteli suurin piirtein tasan puolesta ja vastaan, kokoomuksessa oli yksi valtuutettu koulujen säilyttämisen kannalla ja yksi äänesti tyhjää koulukohtaisissa äänestyksissä, perussuomalaiset olivat koulujen puolesta yhden äänestäessä koulukohtaisissa äänestyksissä tyhjää, sosialidemokraatit olivat kaikki koulujen vähentämisen kannalla ja vasemmiston yksi valtuutettu säilyttämisen kannalla.
Lakkautusten taloudellisiksi vaikutuksiksi ensi vuotta koskien on raportissa todettu kahdeksan opettajanviran vähennys elokuun alusta lukien sekä teknisellä puolella puhtaanapidon ja ruokahuollon järjestämisestä säästyvät varat. Säästöjä näistä arvioidaan syntyvän 216 000 euroa. Kuljetuskustannusten arvioidaan kasvavan 19 000 euroa.
Valtuuston päätös raportin ottamisesta tulevien vuosien toimenpiteiden pohjaksi tarkoittaa kaikkiaan seitsemän ala-asteen koulun lakkauttamista vuoteen 2015 mennessä. Vuoden 2011 elokuusta suunnitellaan Yrjänäisen koulun lakkauttamista, ja aikaisintaan elokuusta 2012 tai kun se on oppilasmäärien vuoksi mahdollista, Nummijärven koulun lakkauttamista. Työryhmän raporttiin sisältyy Aron koulun remontointi ja laajennus, jolloin Lustilan koulu ja Sahankylän koulu lakkaisivat elokuusta 2015 ja oppilaat siirrettäisiin Aron kouluun. Lakkautukset tulevat aikanaan erikseen valtuustoon.
Toimenpiteistä on laskettu vuodesta 2016 alkaen muodostuvan palkka- ym. säästöä 1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Kuljetuskustannusten arvioidaan olevan tuossa vaiheessa vuodessa 122 000 euroa nykyistä enemmän.
Vuoden 2015 jälkeen toiminnassa olisivat Aron, Kainaston, Päntäneen, Hyypän, Pukkilan, Filppulan ja rakenteilla olevan koulukeskuksen ala-asteet.-hh-
ILKKA 29.12.2009
Kauhajoki sulkee kolme ala-astetta
Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina lopettaa kolmen ala-asteen koulun toiminta keväällä. Ratkaisu syntyi tiukoilla äänestyksillä.
Luomankylän koulu lakkautetaan äänin 18-15, Kokonkylä 17-15 ja Äijö 17-16.
ILKKA 11.12.2009
Koululakkautukset jätettiin pöydälle Kauhajoella
äänin 6-3 jätti Kauhajoen kaupunginhallitus torstain kokouksessaan pöydälle sivistystoimen vuosien 2010 - 2015 rakenneohjelman ja siihen liittyvät mahdolliset koululakkautukset. Perusteena oli, että asiaan halutaan perehtyä lisää.
Hallituksessa pöydällepanoa esitti keskustan Antti Ala-Kokko ja esitystä tukivat kaikki keskustalaiset eli Tarja Tapanainen, Hanna-Mari Hakalan tilalla ollut Suvi Tasanko, Jorma Ketola ja Merja Paananen sekä perussuomalaisten Tapio Pihlaja.
Kaupunginjohtajan esityksen kannalla olivat puheenjohtaja Merja Kuusinen, Pauli Hautalan tilalla ollut Mikko Rotola-Pukkila ja Heikki Järviluoma.
Kun rakenneohjelma pantiin heti ensimmäisessä pykälässä pöydälle, menivät automaattisesti pöydälle myös siihen liittyvät Kokon, Luomankylän ja äijön koulujen lakkautukset. Kouluja oli esitetty suljettaviksi ensi vuoden elokuusta lähtien.
KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI
Kylillä uskotaan järjen voittoon kouluasiassa
Tunnelma Kokon koululla oli vakava mutta toiveikas, kun Kokon-, Luoman- ja Äijönkylän koulujen lasten vanhemmat kokoontuivat pohtimaan keinoja toimivien kyläkoulujen säilyttämiseksi.
Kun kaupunginhallitus viime kokouksessaan jätti pöydälle Kokon-, Luoman ja Äijönkylän koulujen lakkauttamisen, heräsi toivo näillä ja monilla muillakin kylillä: meidät on huomioitu ja joku todella arvostaa ja haluaa ottaa huomioon myös meidän mielipiteen ja ehdotukset.
Takuita koulujen jatkamisesta tämä ele ei vielä anna, mutta nyt ollaan oikealla tiellä. Osa kaupunginhallituksen jäsenistä todella haluaa selvittää onko säästöille vaihtoehtoja ja mitä kaikkea kyläkoulut voisivat asukkailleen opetuksen lisäksi tarjota.
– Järki voittaa, kiteyttivät lakkautusuhan alla olevien kyläkoulujen vanhemmat kokoontuessaan Kokonkylän koululle sunnuntai-illalla. Paikalla oli lähes viisikymmentä äitiä ja isää kolmen koulupiirin alueelta. Ilmeistä näki ja tunnelmasta voi aistia että kylien väki on todella pettynyt etenkin sivistyslautakunnan esitykseen ja lautakunnan asettaman palveluverkkotyöryhmän työhön. Se on kaikkea muuta kuin vaihtoehtojen etsimistä.
– Mitä virkaa työryhmän työllä oli, kun lakkautusesitys oli jo valmiina lautakunnan puheenjohtajan ja sivistysjohtajan laatikossa – ja lipsahtihan se julkisuuteenkin äänestystuloksineen, kysyttiin ja todettiin illassa. Surulliseksi kuvattiin myös sitä, että ”ääniä on ostettu” siten, että jonkun kylän koulu saa jatkaa vielä hetken. – Siis vain hetken.
– Olemme nyt tosissamme. Katsomme pelin loppuun saakka. Vaihtoehtoja lasten koulunkäyntiin on meilläkin, mutta uskomme ja toivomme että niitä ei tarvita.
– Me-henki kylillä kasvaa, vaikka meitä on yritetty saattaa ”napit vastakkain”. Vaadimme perusteellista selvitystä siitä mihin on haudattu edellisen työryhmän ns. Kirmulan raportti, jonka tuloksena kyläkouluista rakennettaisiin Kauhajoelle koko pitäjän kattava monipuolinen palveluverkko. Tämän avulla voitaisiin monessa tapauksessa ratkaista ”käsiin räjähtänyt” päivähoito-ongelma, sekä tarjota vanhuksille erilaisia palveluja kyläkouluilla, tai koulun kautta esimerkiksi kyläasiamiehen välityksellä. – Eri sektoreiden, kuten sivistys- ja sosiaalitoimi on syytä ryhtyä tekemään yhteistyötä ja katsoa asioita laajemmin, vain näin selvitään tulevasta, opastettiin illassa.
Nyt saatu säästö on näennäinen. Lakkautuksen aiheuttamia haavoja paikataan ja maksetaan kauan. Lasten ripottelu yhdeltä kylältä ja jopa samasta perheestä kolmeen eri kouluun on käsittämätön esitys, kritisoivat kokouksen osanottajat.
– Isot luokkakoot ja iso kouluyksikkö hankaloittavat opetusta ja koulukiusaaminen lisääntyy, se on kiistaton tosiasia. Eikö reilun vuoden takaisista tapahtumista opittu mitään? Pitääkö taas kerran laman maksajaksi laittaa lapset?
– Jos yksikin lapsi ja hänestä kasvava aikuinen vieraantuu yhteiskunnasta, voivat seuraukset olla hirvittävät ja lasku miljoonia ja taas miljoonia euroja, muistutettiin puheenvuoroissa. Moni myös peräsi, missä ovat ne rahat joita Kauhajoki sai, viimesyksyisen tapahtuman jälkeen, ettei kouluihin tarvitse muodostaa ylisuuria ryhmäkokoja ja että lasten ja nuorten oloja ja mahdollisuuksia kunnassa voidaan parantaa.
Liipaisimelle joutuivat myös ne kylien päättäjät jotka eivät puolusta oman kylän asiaa, silloin kun siihen perusteluja on. Ihmettelyä herätti myös se, etteivät tietyt luottamushenkilöt edes vastaa yhteydenottoihin. – He eivät ilmeisesti halua kuunnella mitä asiaa meillä on.
Järkyttävää, totesi eräs äiti kyyneleet silmissään.
Kouluasia on hallituksen pöydällä ilmeisesti uudelleen huomenna torstaina. Lopullisesti asia on esillä valtuuston budjettikokouksessa, ma 28.12. Tätä ennen valtuusto pitää vielä budjettiseminaarin, jossa säästöt pyritään löytämään. Seminaaripäivä on ensi maanantain 21.12. Ennen tätä kokousta nähtäneen kaupungintalon edustalla äänekäs värikäs ja väkijoukko puolustamassa lasten ja kylien asiaa. -ok-
KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI
2.12.2009
Kouluttoman kylän yhteisöllisyys kärsii
Matti ja Jaakko Yli-Harja tutkivat kymmenen vuoden takaisia lehtikirjoituksia, joissa käsiteltiin koulun lakkauttamista.
Monet Kauhajoen kyläkoulut ovat jälleen lakkauttamisuhan alla. Saman kohtalon ovat jo aiemmin kokeneet monet kylämme. Kymmenen vuotta sitten silloinen kunnanvaltuusto lakkautti Ikkeläjärven ja Harjan koulut. Ikkeläjärven oppilaat siirrettiin Sahankylään, harjalaiset olisi siirretty kahteen kouluun, äijöön ja Aronkylään. Kaikki harjankyläläiset eivät suostuneet siihen, että saman perheen lapset siirrettäisiin kahteen eri kouluun, joten Harjan paristakymmenestä oppilaasta 15 siirtyi Miedon koululle Kurikkaan.
Sinne menivät myös Helena ja Matti Yli-Harja. Helena siirtyi kuudennelle ja Matti neljännelle luokalle. Yli-Harjan pöydän ympärille istahtivat Helenan ja Matin lisäksi heidän vanhempansa Merja ja Jaakko Yli-Harja. Muistelimme kymmenen vuoden takaista aikaa sekä sitä, millaista on kouluttoman kylän elämä.
Jaakko Yli-Harja kertoo, että lasten siirtäminen Kurikan puolelle ei ollut protesti.
– Valitsimme lasten kannalta paremman vaihtoehdon.
Maksimimatka 15 kilometriä
Perheitten lasten jakamisen lisäksi päätökseen vaikutti Kurikan tarjoamat paremmat koulukyyditykset. Oppilaille olisi Kauhajoen tarjoamassa mallissa tullut kolmenkin kilometrin kävelymatkoja linja-autolle, ja mahdollisesti parinkin tunnin odotteluaikoja koulupäivän jälkeen.
– Silloin sanottiin, että äijön koululla ei saa odottaa, vaan on mentävä 67-tien varteen seisomaan, tai vanhempien on noudettava lapset.
Kauhajoella kuljetukset olisivat tapahtuneet vuorolinja-autoilla, Kurikassa ne hoidettiin tilataksilla, joka haki oppilaat kotoa niin, ettei odotteluaikoja tullut. Harjankylästä on sekä Miedon että äijön kouluun sama kuuden kilometrin matka, Aron kouluun tulee kahdeksan kilometriä. Yli-Harjat pitävätkin tärkeänä asiallisten koulukyyditysten järjestämistä ala-asteikäisille lapsille.
– Maksimimatka voisi olla 15 kilometriä edellyttäen, että oppilaat viedään ja tuodaan kotiin omalla koululaiskuljetuksella, Jaakko pohtii.
Sosiaalinen elämä Kurikassa
Matilla ja Helenalla ei ollut ongelmia mennä Miedon kouluun, sillä he pääsivät samaan kouluun.
– Kauhajoella Matti olisi mennyt äijöön, ja minä Aroon, Helena muistelee.
Miedon koulussa oli 120 oppilasta, ja yhdessä luokassa sen verran kuin koko Harjan koulussa oppilaita. Yhdysluokkia ei ollut. Matille Mietoon siirtyminen oli valtava hyppy, koska Harjassa hän oli luokkansa ainut poika.
– Matin kehityksen kannalta oli hyvä, että hän pääsi porukkaan, eikä hänen tarvinnut olla yksin, Jaakko kertoo.
– Isommassa koulussa on parempi oppia. Yhdysluokilla se on sekalaista - pienissä kouluissa oppiminen riippuu paljon opettajista, Matti vertailee.
Matti kävi lopun ala-astetta, yläasteen ja ammattikoulun Kurikassa. Työpaikkakin oli ennen armeijaan menoa siellä, nyt hän on työskennellyt muutaman kuukauden Kauhajoella.
– Sosiaalinen elämäni on Kurikassa, työ on tällä hetkellä Kauhajoella.
Helenan mielestä opiskelu etenee nopeammin samanikäisten kanssa kuin yhdysluokassa. Yhteisöllisyys sitä vastoin on vahvempaa pienessä koulussa.
– Harjankylässä isommat katsoivat, että pienet pääsevät keinumaan. Miedon koulussa ei enää tuntenutkaan kaikkia ykkösluokkalaisia.
Helenan paras kaveri on häntä vuotta nuorempi. Tutustuminen tapahtui Harjan koulun yhdysluokalla.
– Niin ei olisi isommassa koulussa käynyt.
Koska Helena opiskeli musiikkia Panula-opistossa, hän siirtyi ala-asteen jälkeen Kauhajoen yläasteelle, vaikka olisi halunnut Kurikkaan.
– Olisin saanut jatkaa samojen kavereiden kanssa, sillä Kurikassa ala-asteen luokka jatkaa samana yläasteellakin.
”Tunnepuolella vääntö on muistissa”
Eniten koulun lakkauttamisesta on kärsinyt kylän yhteisöllisyys. Harjan koululla oli vilkasta toimintaa kouluajan ulkopuolellakin. Siellä kokoontuivat kyläseura, 4H-kerho, kansalaisopiston ryhmät ja lasten päiväkerho. Vanhemmat rakensivat yhdessä jääkiekkokaukalon koulun pihalle. Oppilaat vanhempineen tekivät jos jonkinlaisia retkiä.
– Joulujuhlissa oli niitäkin, joilla ei ollut lapsia, Helena muistelee.
– Kaikkein suurin ongelma on se, että enää ei näe kyläläisiä, Merja pahoittelee.
Harjan kyläyhdistys ry ylläpitää Laitasaarta, mutta se ei ole koonnut kyläläisiä samalla tavalla kuin koulu aikoinaan teki.
Koulujen lakkauttamisuhkien vuoksi syntyy kylien välisiä kiistoja. Ilman niitä ei selvitty Harjankylässäkään. Varsinkin aikuisiin kiista jätti pysyvät jäljet.
– Käytännön elämässä sitä ei huomaa, mutta tunnepuolella vääntö on muistissa, Jaakko toteaa.
– On se surullista, kun kauppa, koulu ja taksi lähtevät kylältä. Kovasti teimme töitä, että koulu olisi jäänyt, Merja pahoittelee.
– Koulutus on elinehto koko Suomelle. Väkiluku ei ainakaan sillä lisäänny, että kouluja karsitaan, Helena toteaa.
Vaikka Miedon koulussa ei ole tällä hetkellä harjankyläläisiä oppilaita, on siitä tullut harjankyläläisille todellinen vaihtoehto äijön ja Aron koulujen rinnalle. Jaakon mielestä kuntien pitäisi keskenään päättää siitä, että lapset voisivat valita lähikunnan koulun, jos se olisi tarkoituksenmukaista perheen ja lapset huomioiden.
– Kauhajoelle olisi hyvä mittari siinä, että se pystyy tarjoamaan yhtä hyvät koulupalvelut kuin naapurikunnat.
Kauhajoella ei ole tehty laskelmia koulujen lakkauttamisista syntyneistä säästöistä. Jaakko arvelee, ettei Harjan koulun lopettamisesta säästöjä syntynyt.
– Takkiin tuli, koska valtionavut menivät Kurikalle, arvelee Jaakko. -lka-
KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI
25.11.2009
äijön koulu on jo kattava palvelupiste
Kun vanhempainyhdistys onnitteli äijön koulupiirin tämän vuoden vauvaperheitä, havaittiin kyllä, että pientä väkeä koulupiirin alueella riittää.
äijön koulun 15 vuotta toiminut vanhempainyhdistys on lähes alusta lähtien järjestänyt joulun läheisyydessä oppilaiden vanhemmille ja isovanhemmille puurojuhlan. Sunnuntaina järjestetty juhla kokosi koululle herkuttelemaan ja seuraamaan vanhempainyhdistyksen, äkvyn, esityksiä sekä joulupukin vierailua noin 130 henkeä. Puurojuhlasta on äkvyn puheenjohtajan Anne-Maarit Antilan mukaan muodostunut odotettu, kyläläisiä kokoava juhla. Toinen iso tapahtuma on pääsiäiskokon poltto.
Puheenjohtajaa kuten muitakin äkvyn aktiiveja murehduttaa kaupungin suunnitelmat kouluverkon karsimiseksi. Alustavien suunnitelmien mukaan äijö voi olla lakkautuslistalla jo ensi elokuusta. Kaupungin päättäjiä kohtaan on aloitettu aktiivinen työ ja perustelujen esiintuominen, että äijön koulua ei tule lakkauttaa.
Eskarit mukaan lukien koulun oppilasmäärä on nyt 34 oppilasta. Ja ainakin tämä vuosi 2009 on ollut erityisen hedelmällinen ajatellen tulevia koululaisia. Puurojuhlassa onniteltiin ja muistettiin pikkulahjoin koulupiirin perheitä, joihin on tänä vuonna syntynyt vauva. Niitä on kaikkiaan kymmenen ja lisäksi alueelle on rakentanut talon ainakin yksi perhe, jossa on myös hieman toisella vuodella oleva lapsi.
äkvyläiset huomauttavat päättäjien suuntaan, että koulukeskustelussa pitää huomata, että keskeisenä osana perusopetuksen lisäksi on päivähoito ja varhaiskasvatus.
– äijön koulu muodostaa tällä hetkellä kattavan päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelupisteen. Tässä muodostuu luonteva oma sosiaalinen vuorovaikutus, ja eri-ikäiset oppivat ottamaan toiset huomioon. Välitunneilla eri-ikäiset toimivat yhdessä ja rakentavat koulun metsikköön majoja ja leikkivät muuta. äijön koululla on todella hyvä ja virikkeellinen ympäristö, minkä merkitystä asiantuntijat yhä enemmän korostavat, sanoo Anne-Maarit Antila.
Vanhempainyhdistys on sitä mieltä, että eskarit on otettava mukaan koulun oppilasmäärään, sillä niin eskarit kuin päivähoitokin laskevat koulun oppilaskohtaista kustannusta. – Ottaen huomioon, että koulun kiinteillä kustannuksilla hoidetaan kolmea eri sivistystoimen palvelutehtävää, äijön koulu on kokonaiskustannuksiltaan edullinen palvelupiste, viestittävät äkvyläiset päättäjille.
Jos koulun oppilaat siirrettäisiin Aron kouluun, tulee vanhempien mukaan suurimmaksi ongelmaksi Aron koulun ahtaus ja suuret oppilasryhmät. Tilanteessa jossa myös Luomankylän suunnalta on painetta Aron koulun oppilasmääriin, luokista muodostuu todella isoja. Lakkautetuilta kouluilta mahdollisesti vapautuvat määrärahat tulevat kulumaan kouluavustajien palkkaamiseen ja lisääntyneisiin kuljetuksiin.
Anne-Maarit Antila on huomannut, että palveluverkkotyöryhmän taholta on tuotu ilmi, että äijön koululaisista varsin suuri osa on jo nyt kuljetusten piirissä. Antilan mukaan tämä johtuu osaltaan siitä, että läheisen kantatie 67:n varrella ei ole pyörätietä. Vilkkaan liikenteen sekaan lapsia ei voi pistää pyöräilemään.
Jo kolmas sukupolvi koulussa
Timo ja Johanna Antila olivat vastaanottamassa tämän vuoden ”vauvapalkintoa”. Vauva-Elsin lisäksi mukana olivat Veera 2,5 vuotta, Eeli 4 vuotta ja ekaluokkaa käyvä Aatu. Koulun pysyminen on perheelle siten todella tärkeä kysymys. Johannalle äijön koulu on kotikoulu, ja sitä koulu on myös hänen isälleen Markku Latva-äijölle eli jo kolmas polvi käy samaa koulua.
äkvyn hallituksessa oleva Timo toteaa, että työtä päättäjien tiedon ja näkökohtien lisäämiseksi on tehty paljon yhdessä mm. Luomankylän koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. – Haluamme toimia kaikkien lakkautusuhan alla olevien koulujen puolesta ja yhdessä löytämään ratkaisuja.
– Koulu on tärkeä kyläyhteisön keskuspaikka ja täällä äijössä koulu on paljon muuta kuin vain koulu. Keskeistä on päivähoito ja varhaiskasvatus. Kyläkoulut on nähtävä kyläyhteisöjen monipalvelupisteinä.
Johanna Antila kertoo, että he rakensivat kylään nimenomaan koulun takia, että lapset saavat käydä ihanaa pientä koulua. Hänen mukaansa on kuulunut myös viestejä, että jos koulu loppuu, ollaan valmiit muuttamaan kylästä pois.-hh-
SUUPOHJAN SEUTU
Turvaa ekaluokkalaisten koulutielle
Sanni (vas), Kiia (oik) ja Eveliina (edessä) ovat tyytyväisiä juuri saatuihin pehmoheijastimiinsa ja lupaavat käyttää niitä ahkerasti.
Syksyn pimeitten saapuessa pienten koululaisten koulutie halutaan turvata. Kauhajoella jaettiinkin jokaiselle 160 ekaluokkalaiselle pehmoheijastmet. Heijastimien ilo on moninkertainen. Sen lisäksi, että ne antavat turvaa näille ekaluokkalaisille, niiden avulla autetaan työllistämään kehitysvammaisia suomalaisia ja maataan jälleenrakentavia liberialaisia, toteaa Kauhajoen seurakunnan diakonissa Carita Sjöblom.
Idea pehmoheijastimista lähti yhteisvastuutoimikunnasta. Yhteistyökummppaneiksi lähtivät Kauhajoen Leijona klubit; Lions club Aro, Katrilli, Kauhajoki ja Päntäne,luettelee Seurakunnan diakonissa Anna-Kaisa Heikkilä. Hänen mukaansa heijastimet on valmistettu mahdollisimman eettisin perustein. Ne on ommeltu Kiinassa, Tehtaassa, jossa työntekijälle maksetaan kohtuullista palkkaa ja työolot ovat inhimilliset, kertoilee Heikkilä.
Ensimmäisenä pehmoheijastimet saivat Äijön koulun kaksitoista ekaluokkalaista. Kiia, Eveliina ja Sanni olivat tyytyväisiä omiin heijastimiinsa ja lupaavat käyttää niitä ahkerasti.Eveliina kiinnittääkin oman pupuheijastimensa välittömästi reppuunsa. Entä jos reppu menee hukkaan, kyselee Kiia.
Kiia päättääkin vaihdella oman heijastimen välillä reppuun ja välillä takkiin, keksii Kiia. Tytöt kertovat yhteen ääneen, että heijastimien käyttö on tullut tututksi jo ennen pehmoheijastimia.
Mulla on ennestään tuollainen delfiini pehmoheijastin, paljastaa Eveliina. Kiia puolestaan on erottunut pimessä lippiksensä heijastimien ansiosta.HN
Syksyn pimeiden saapuessa jaetaan Kauhajoella tänä vuonna jokaiselle ekaluokkalaiselle pehmoheijastimet. Kuvassa Äijön koulun ekaluokkalaiset saavat heijastimet.
KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI
Äijön koulun pienimmät tekivät cd-levyn
Äijön koulun 1.-2.-luokkalaiset ovat opettajansa johdolla tehneet cd-levyn, ja antoivat vanhemmilleen näytteitä osaamisesta levynjulkistustilaisuudessa.
Äijön koulun 1.-2.-luokkalaisten kotiväet pääsivät äskettäin kokemaan ainutlaatuisen musiikkielämyksen, kun koululaiset opettajansa
Leena Nurmenniemen johdolla esittivät laulua ja soittoa, joka suurimmaksi osaksi oli aivan itse tehtyä ja suuri osa myös itse valmistetuilla soittimilla. Ja ettei kuultu ja koettu jäänyt vain muistin varaan, sai jokainen perhe mukaansa kolme cd-levyä, joihin on talletettu 20 raidallista lasten esityksiä. Kaikki on tehty omatoimisesti äänityksiä, levyjen polttamista ja levykansien tekoa myöten.
Leena Nurmenniemi aloitti luokanopettajan työt Äijön koulussa viime syksynä. Musiikkiin vapaa
